Syvärentoutus
Syvärentoutuksessa käytän rentoutumismenetelmiä kaikista kuudesta rentoutumistekniikoiden kategoriasta, jotka ovat:
1. progressiivinen lihasten rentouttaminen
2. suggestiorentoutus
3. hengitysharjoittelu
4. meditatiivinen liikunta
5. mielikuvaharjoittelu
6. meditaatio.
Syvärentoutus tunti alkaa lyhyellä, noin viiden minuutin mittaisella rauhoittumistuokiolla. Tämän aikana voit antaa päivän kierrosten rauhoittua ja voit tunnustella missä tilassa olet: kehosi, tunteesi ja mielesi. Tämän jälkeen alkaa aktiivisen rentoutumisen vaihe, jossa tehdään meditatiivista liikuntaa qigongia. Tämän vaiheen tarkoituksena on muuttaa kehosi fysiologiaa rennommaksi, energisemmäksi ja poistaa uupumusta. Erilaisilla liikkeillä elävöitetään jumiutuneita lihaksia, vilkastetaan verenkiertoa ja avataan hengitystä. Kun kehon tila on muuttunut näillä harjoituksilla tasapainoisemmaksi, siirrytään harjoituksen viimeiseen osaan makuulle. Tällöin tehdään erilaisia johdettuja rentoutumisharjoitteita, kuten kehoskannaus- , mielikuva- , tietoisuustaito-, ja suggestioharjoituksia, joiden avulla tila syvenee syvärentoutumiseksi.
RENTOUTUMISHARJOITTELUN MONET HYÖDYT
Rentoutuminen on täysin luonnollista, sillä olet rentoutunut eri tavoin lukemattomia kertoja elämäsi aikana. Samanaikaisesti rentoutuminen on kuitenkin myös taito, jota voi harjoitella ja jossa voit kehittyä taitavammaksi. Tällöin puhutaan rentoutumisen taidosta, joka kehittyy rentoutumisharjoittelun seurauksena.
Yleensä rentoutumisharjoittelua ajatellaan lähinnä stressinpoistamisen näkökulmasta. Rentoutumisharjoittelu onkin tehokas tapa poistaa kehossa ja mielessä olevaa stressiä. Vaikka tämä onkin keskeinen rentoutumisharjoittelun hyöty, rentoutumisen hyödyt voivat ulottua paljon syvemmälle ja laajemmalle ihmiseen.
Erilaisilla rentoutumistekniikoilla on tutkitusti monia hyötyjä, kuten:
vähentää tai lievittää: stressiä, depressiota, ahdistuneisuutta, paniikki-oireita, unen tarvetta, päihderiippuvaisuutta, kipukokemusta, sydänkohtauksen vaaraa, verenpainetta, kroonista tulehdusta, alzheimerin taudin riskiä, fibromyalgiaoireita, yksinäisyydenkokemusta, tunnesyöpöttelyä.
Lisätä tai parantaa: aivojen harmaata aivokudosta, resilienssiä, mielialaa, emotionaalista älykyyttä, keskittymiskykyä, kykyä työskennellä paineen ja häiriötekijöiden läsnäollessa, päätöksentekokykyä, oppimista, muistia, onnellisuutta, itsetuntemusta, stressinsietokykyä, luovuutta, empatiakykyä ja positiivisia ihmissuhteita.
RENTOUTUMISEN KOLME TASOA
Psykologian professori Jonathan Smith on tutkinut rentoutumista yli 30 vuoden ajan. Smithin mukaan rentoutumisprosessi voidaan jakaa kolmeen tasoon.
Ensimmäinen taso: stressinpurkaminen, ilo ja nautinto.
Tämä on se syy, joka saa useimmat ihmiset hakeutumaan erilaisten rentoutumismenetelmien pariin. Aluksi rentoutuminen saa aikaan arjesta vetäytymisen ja irti päästämisen, joka ilmenee väsymyksenä, nukahteluna, sisäänpäin kääntyneisyytenä ja välinpitämättömyytenä. Tämä on seurausta voimavarojen vähyydestä ja uupumisesta. Rentoutumisen edistyessä ihminen tuntee olonsa levänneeksi ja voimavarojen palautuneen, olo on virkistynyt kuin päiväunien jälkeen. Lopulta väsymys on tiessään ja olo on energisoitunut ja ihminen ottaa taas aktiivisesti yhteyttä ulkomaailmaan. Rentoutumisen aikana ihminen iloitsee rentoutumiskokemuksen tuomasta fyysisestä hyvänolontunteesta. Keho tuntuu rennolta, painavalta ja lämpimältä, olo on kuin saunan jälkeen. Fyysinen hyvä olo heijastuu myös emootioihin, jolloin ihmisen tunnetila muuttuu ensin rauhalliseksi ja tyyneksi ja syventyessään muuttuu onnellisuuden kokemukseksi.
Toinen taso: sisäinen rauha ja kiitollisuus.
Rentoutumiskokemuksen syventyessä mieli rauhoittuu ja ajatukset eivät jatkuvasti pyöri oman itsen ympärillä. Päivätajunnan keskiössä oleva minä-tietoisuus väistyy ja antaa tilaa intuitiiviselle mielelle. Tällöin mieli rentoutuu, mielikuvitus pääsee vapaaksi ja mieleen nousee uusia näkökulmia. Asiat ikään kuin nähdään uudesta perspektiivistä ja palautuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Rentoutumisen syventyessä tämä voi johtaa lapsenkaltaisen viattomuuden tilaan. Tällöin eräänlainen henkinen taakka nostetaan hartioilta, kun hetkeksi voi laskea syrjään kaikki aikuisen ihmisen velvollisuudet. Silloin voi vain olla ja kokea olemassaolo nykyhetkessä. Siitä esiin nousee kiitollisuuden tunne. Ihminen ikään kuin avautuu kaikelle sille, mitä muut ihmiset ja elämä yleensä on hänelle antanut. Tämä on eräänlaista rakastavaa kiitollisuutta elämää kohtaan.
Kolmas taso: henkinen kokemus.
Syvässä rentoutuneisuuden tilassa ihminen kokee olevansa jonkun suuren mysteerin äärellä. Tällaista tunnetta ihmiset voivat kokea spontaanisti myös katselemalla tähtitaivasta, valtamerta tai ukonilmaa. Tulee tunne ”Maailmankaikkeus on käsittämättömän suuri ja minä olen hyvin pieni”. Tämä johtaa syvän kunnioituksen tunteeseen tällaisen suuren mysteerin edessä ja saattaa ilmentyä rukoiluna tai vastaavanlaisena henkisenä yhteydenottona tähän suureen mysteeriin. Tämä voi johtaa trandensessiin eli ajattomuuden, äärettömyyden tai ykseyden kokemukseen, jossa ihminen ikään kuin sulautuu osaksi suurempaa kokonaisuutta.
Ihminen voi kokea mitä tahansa edellä kuvattuja tuntemuksia minkä tahansa rentoutumistekniikan avulla. Tästä näemme, että rentoutumiseen voi siis liittyä paljon muutakin kuin vain stressinpoisto. Rentoutuminen on taito, joka kehittyy harjoittelun myötä. Tällöin mitä taitavampi rentoutuja olet, sitä todennäköisemmin rentoutumskokemuksesi syvenee.
Lyhyt kuvaus syvärentoutuksessa käytettävien rentoutumismenetelmien kategorioista:
1. Progressiivinen lihasten rentouttaminen (eli kehoskannaus)
Tässä menetelmässä rentoutetaan kehoa systemaattisesti lihasryhmä kerrallaan joko päästä alaspäin tai jalkapohjistä ylöspäin pitkin kehoa. Tähän voidaan liittää mukaan erilaisia rentouttavia mielikuvia. Kun menetelmä on sisäistetty, on mahdollista rentouttaa itsensä hyvin nopeasti, jopa muutamassa sekunnissa. Lisäksi kehoskannaus voidaan viedä syvemmille tasoille rentouttamaan tunteissa ja mielessä olevia jännityksiä.
2. Suggestiorentoutus
Suggestiolla tarkoitetaan rentoutumiseen johtavia tai rentoutumisen tilassa annettavia yksinkertaisia sanoja ja lauseita, jotka vastaanottaja hyväksyy. Toisin sanoen rentouttaja voi sanoa rentoutettavalle esimerkiksi “Vasen kätesi tuntuu nyt hyvin rennolta ja painavalta” tai “Jokaisella uloshengityksellä rento ja mukava olosi lisääntyy“. Itsesuggestiolla tarkoitetaan, että tällaisia rentouttavia lauseita sanoo itse itselleen.
Lisäksi suggestioilla pyritään vaikuttamaan alitajuntaan ja aktivoimaan siellä piileviä kykyjä ja voimavaroja. Tällaisia voimavaroja voivat olla esimerkiksi muistoja onnistumiskokemuksista tai siitä, kun pääsi yli jostain vaikeasta haasteesta. Tai tunteita joistain miellyttävistä kokemuksista kuten rentouden kokemuksista, itseluottamuksesta tai luovuudesta.
3. Hengitysharjoittelu
Tietoiset eli tahdonalaiset hengitysharjoitukset ovat yksi käytännöllisimmistä rentoutumismenetelmistä. Niiden avulla saadaan suora vaikutus ihmisen rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Aasian kulttuurien piirissä on ainakin parin tuhannen vuoden perinne erilaisten hengitysharjoitusten harjoittamisella. Erilaisia hengitysharjoituksia on myös tutkittu tieteellisesti jo lähes sadan vuoden ajan ja niiden hyödyistä on paljon näyttöä. Vatsahengitys, täydellinen hengitys ja hienovarainen hengitys ovat eräitä keskeisiä käyttämiämme hengitystekniikoita. Lisäksi hyvään hengitystekniikkaan liittyy hengitysvastuksen käyttö, äänen käyttö ja erilaisten mielikuvien käyttäminen.
4. Meditatiivinen liikunta
Jooga, qigong, taiji ja yiquan ovat esimerkkejä meditatiivisesta liikunnasta. Meditatiivinen liikunta on kehomieli-harjoitus, joka eroaa tavanomaisesta liikunnasta siten, että mieli keskitetään kehontuntemuksiin ja hengitykseen syvän rentoutuneisuuden tilan aikaansaamiseksi. Meditatiivisen liikunnan harjoitteet avaavat kehon jumeja ja rauhoittavat autonomista hermostoa sekä lisäävät kehotietoisuutta. Kehotietoisuus on tärkeää hyvinvointimme kannalta, sillä kehon kautta tiedetään, tunnetaan ja aistitaan ja se yhdistää meidät maailmaan.
5. Mielikuvaharjoittelu
Kun ajattelemme tai muistelemme, aivomme muodostavat automaattisesti erilaisia mielikuvia. Jos kuvittelet tai muistelet jotain kokemusta, käynnistät samankaltaisia mekanismeja aivoissasi ja elimistössäsi kuin jos kokisit tapahtumaa. Erilaiset mielikuvien ja mielikuvamatkojen avulla voidaan rentoutua, oppia uutta ja aktivoida alitajuisia voimavaroja.
6. Meditaatio
Yleensä meditaatiolla tarkoitetaan harjoitusta, jossa ihminen suuntaa huomiokykynsä sisäiseen itsetutkiskeluun. Meditaatio antaa mahdollisuuden pysähtyä, rauhoittua, laskea kierroksia ja reflektoida omaa elämäänsä ja sitä, mikä on itselle tärkeää. Tutkimuksessa on todettu selkeästi, että meditaatioharjoittelusta on paljon erilaisia hyötyjä, kuten vähentävän stressiä ja ahdistuneisuutta. Syvärentoutuksessa käytämme erilaisia meditaatio menetelmiä, kuten:
itsemyötätunnon harjoittaminen
Monesti suurin stressin lähde elämässämme on oma itsemme. Vaadimme itseltämme hyvin paljon ja kritisoimme ja rankaisemme itseämme, kun emme kykene elämään idealisoidun omakuvan kaltaisesti. Itsemyötätunnon harjoittaminen tuo lempeyttä, anteeksiantavuutta ja myötätuntoa itseämme ja epätäydellisyyttämme kohtaan.
Kiitollisuuden harjoittaminen
Kiitollisuus on eräs kaikkein positiivisin tunteistamme, jonka kokeminen tekee tutkitusti hyvää. Kiitollisuutta lisää, kun suuntaat huomiosi sellaisiin hyviin asioihin, joihin normaalisti et kiinnittäisi juuri mitään huomiota, tai ottaisit ne itsestäänselvyytenä. Tällaisia pieniä ja suuria asioita on maailma täynnä: hanasta tuleva juokseva vesi, auringonpilkahdus, linnunlaulu, lämpöiset kengät, ystävät ja rakkaat jne.
Mindfulness (tietoinen hyväksyvä läsnäolo)
Läsnäolo tässä hetkessä juuri sellaisena kuin se on avaa uuden näkymän elämääsi. On syvästi rentouttavaa, kun ei tarvitse yrittää muuttaa sitä mikä on, voi vain olla juuri sellaisena kuin on.